Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Mr Ääni on vieraillut Varkaudessa ennenkin
Teksti; Anne Marttala/Warkauden lehti Jouluk.-08

- Luulin, että eläkkeellä voin tehdä asioita kaikessa rauhassa, mutta viime vuodet ovatkin olleet yhtä vipinää, sanoo taiteilija Ossi Ahlapuro.

- Ehkä se johtuu siitä, että liikun nyt hitaammin kuin nuorempana. Siirtymisiin menee enemmän aikaa, jatkaa mies ja nauraa.
Tällä hetkellä hän tekee töitä Varkaudessa, jossa hän vierailee Varkauden teatterin uudessa musikaalissa Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen. Ensi-ilta oli eilen Warkaus-salissa, ja esitykset jatkuvat joulukuun 13. päivään saakka.
Helsingistä saapunut vierailija näyttelee Makar Tsudran, mustalaisleirin vanhimman roolissa. Varkauden versiossa Makarin henkilölle on annettu näyttämöllä poikkeuksellisen paljon tilaa, mikä lienee perusteltua. Onhan vierailijassa karismaa, vaikka hän onkin näyttämön ulkopuolella vaatimaton ja mahtailematon mies.
Marianne Kettunen, joka näyttelee mustalaisista kauneimman eli Raddan roolissa, puhui musikaalin harjoitusten aikana Mr Äänestä, mikä kertoo siitä, että Ossi Ahlapuro on antanut ensemblen käyttöön paitsi omaan rooliinsa liittyvän työpanoksen myös kaiken sen osaamisen, jonka hän on varsinkin Yleisradion radioteatterin pitkäaikaisena näyttelijänä hankkinut.

Oppia voi myös - kantapään kautta
- Olen tykännyt tehdä töitä Varkaudessa, ja produktion tekemiseen osallistuvat ovat kaikki osaavia ihmisiä. Minun on ollut helppo auttaa niissä asioissa, jotka mielestäni hallitsen, selittää Ossi Ahlapuro.
- Olen auttanut Mariannea ja Zobarin roolissa näyttelevää Petri Hervantoa replikoinnissa, koska eiväthän he laulajan uraa luoneina tunne kaikkia niitä keinoja, joilla replikointia voi tehostaa.
- Toisaalta olen oppinut heiltä paljon. Marianne on todella lahjakas laulaja ja Petri huippumusikaalinen mies, jonka rytmitaju on pettämätön.
Mr Äänen molemmat "opetuslapset " ovat näytelleet Varkauden musikaaleissa jo muutaman vuoden ajan, mutta Mustalaisleirissä he replikoivat enemmän kuin esimerkiksi kahden vuoden takaisessa Dannyssä tai viime näytäntövuoden Tunteen Palossa.
Mr Ääni, jota voisi luonnehtia yhdeksi suomalaisen näyttämö- ja viihdetaiteen arvostetuimmista veteraaneista, hankki omankin oppinsa niin sanotusti kantapään kautta, kokeneempia kollegoja kuuntelemalla ja työtä tekemällä.

Heittiönä oli hyvä harjoitella
Ossi Ahlapuro työskenteli yleisradion radioteatterissa kuukausipalkkaisena näyttelijänä 34 vuotta. Yleisö tunteekin paremmin miehen äänen kuin tämän kasvot.
- Tulin alalle pystymetsästä, siis täysin kokemattomana. Aloitin laulamalla.
Hän oli nuorena miehenä töissä Rautatiekirjakaupan lehtivarastossa töissä ja lauleskeli kai hommia tehdessään sen verran vakuuttavasti, että työtoveri ehdotti julkista esiintymistä.
Rock and roll oli rantautunut Suomeen, ensin Turkuun, josta se sitten kulkeutui Helsinkiin. Pääkaupungissa alkoi pyöriä Rock-show, jonka managerina toimi Helge Siimes ja josta tuli niin suosittu, että show jatkui vaikka sen piti olla kerran tai parin rysäys.
- Kävin laulamassa showssa Kostajan, balladimaisen kappaleen ja ainoan, jonka osasin. Yleisö piti siitä, ehkä juuri siksi, että se oli niin balladimainen. Myöhemmin opettelin Lasse Liemolan levytyksestä tutun laulun Diivaillen.
Nuori mies, tai ehkä jo silloin hänen äänensä, jäi kuulijoiden mieleen. Sitten hän sai kutsun Punaisen myllyn johtajan ja perustajan Ossi Elstelän pakeille. Nuorukaista kuunneltuaan johtaja palkkasi hänet uuden kesänäytelmän pääosaan.
Tekeillä oli unkarilainen laulunäytelmä Kylän heittiö, jonka ohjasi Esko Elstelä.
- Muistan edelleen valtakunnallisen, sosiaalidemokraattisen päivälehden arvostelun, jossa kirjoittaja totesi, että Ossi Ahlapuro oli eleiltään kuin lautapäähärkä. Siitä se teatteriura kuitenkin alkoi.

Taiteilija kaatuu saappaat jalassa
Ossi Ahlapuro istuu varkautelaisen ravintolan ikkunapöydässä, juo välillä kulauksen vettä edessä olevasta lasista, katsahtaa hiljaisenoloista katumaisemaa ulkona ja vaikuttaa elämäänsä tyytyväiseltä mieheltä.
Varkaus on hänelle tuttu paikka. Hän on muistinsa mukaan vieraillut kaupungissa sekä Punaisen Myllyn että Teatteri Jurkan kanssa, mutta varsinainen kontakti kaupunkilaisiin syntyi Keskushotellissa, joka oli aikoinaan kaupunkilaisten suosima tanssipaikka.
- Kävin siellä kolme neljä kertaa vuodessa orkesterin kanssa. Lauloin tietenkin tanssimusiikkia.
Laulukeikkoja riittää edelleen. Tänä syksynä mies on käynyt kaksi kertaa Kreikan Rhodoksella, jonne hän on tehnyt esiintymismatkoja vuosien ajan. Esiintymispaikka on suomalaisten suosima yökerho, jonka nimi on kotoisasti Elli.
Taiteilijan ääni on soinut syksyn mittaan myös radiossa. Uuden, vasta ilmestyneen singlen nimi on My way. Kappaleesta teki aikoinaan tunnetun Frank Sinatra.
- Esiintyvällä taiteilijalla on ammatti, josta lähdetään saappaat jalassa. Olen tehnyt itselleni selväksi, että jossain vaiheessa kysyntä loppuu. Toistaiseksi sitä on riittänyt.
Perhepuolella kysyntä tuskin loppuu koskaan. Miehellä on kolme aikuista tytärtä ja kuusi lastenlasta, ja kun hän heistä puhuu, ääni pehmenee entistäkin sympaattisemmaksi. Yleisöä siis ihan omasta takaa.
Ossi Ahlapuro aikoo esiintyä niin kauan kuin kysyntää riittää.


Kun Ossi Ahlapuro muistelee uransa alkuvuosia revyyteatteri Punaisen Myllyn riveissä, häntä hymyilyttää. Ehkä eniten nuoruus, ja siihen kuuluva naivius:
- Muistan, miten minun piti raitiovaunussa istuessani kaivaa roolivihko esiin: halusin kanssamatkustajien näkevän, että tässä istuu näyttelijä.
Punainen mylly oli revyyteatteri, joka toimi Helsingissä vuosina 1946-1965. Teatterin perusti Ossi Elstelä, joka työskenteli paitsi talon johtajana myös sen ohjaajana ja näyttelijänä. Teatterissa esiintyivät muun muassa laulajat Toivo Kärki ja Henry Theel.  Käsikirjoitukset olivat usein Reino Helismaan.
Punainen mylly toimi useammassa tilassa Helsingissä, ja se myös kiersi eri puolilla Suomea. Ossi Ahlapuro muistaa vierailleensa revyyteatterin kanssa Varkaudessakin.
- Kun Punainen Mylly veteli viimeisiään, Vappu Jurkka pyysi minut Teatteri Jurkkaan. Sitten sain kolmen vuoden kiinnityksen Kotkan teatteriin. Jurkkaa en kuitenkaan jättänyt kokonaan vaan vierailin siellä vuosien mittaan.

- Jurkassa tehdään hienoa teatteria pienin keinoin, ja siellä kontakti yleisöön on ainutlaatuinen.
Jokainen, joka on Helsingin Vironkadun  varrella toimivassa pienessä mutta tunnelmallisessa Jurkassa vieraillut, voi tuon allekirjoittaa.
Työ radioteatterissa alkoi vuonna 1967 ja jatkui aina vuoteen 2001, jolloin mies jäi eläkkeelle, vuotta ennen kuin ehti viralliseen eläkeikään.
Ossi Ahlapuro toteaa, että kunnia radioteatterin perustamisesta kuuluu Hella Wuolijoelle, joka toimi Yleisradion pääjohtajana vuosina 1945-1949. Radioteatteri, jolla oli vakituinen henkilökunta, oli Euroopassa todellinen harvinaisuus.
- Teatterihan on edelleen olemassa, mutta vakituisia näyttelijöitä on vain kaksi, Erja Manto ja Tarja Keinänen.

©2018 Ossi Alhapuro - suntuubi.com